Sijainti: Mäntyharjun ja Suomenniemen rajalla Ylä-Salmijärveen etelästä päin pistävässä niemessä.
Rajamerkin muodostavat ”viiskivet”, jollaisia on käytetty tilusten rajoilla. Mainitut viiskivet ovat poikkeuksellisen suuria. Keskimmäisessä kivessä on hakattuna rajalinja sekä Ruotsin (S) ja Venäjän alkukirjaimet (P). Vuosiluku on 1780, jonka yläpuolella oleva teksti on epäselvä.
Turun rauha (1743) jakoi Mäntyharjun pitäjän kahteen osaan. Kirkko, molemmat pappilat ja 50 taloa jäivät Venäjän puolelle. Ruotsin puoleiseen osaan kuului 100 taloa. Tämä saattaa osaltaan selittää vuoden 1780 rajakivet, koska tiedossa on muun muassa mäntyharjulaisten silloinen toive olla yhtenäinen seurakunta. On kuitenkin epäselvää, onko rahvas käynyt laittamassa omia rajakiviään vuonna 1780 Suomenniemen rajalle, tai onko kyseessä ollut virallinen valtakunnan rajan vahvistaminen. Virallista rajan vahvistamista tukee ainakin se seikka, että kirjainmerkinnät eivät ole rahvaan omaisia. Tekijän on täytynyt tuntea ruotsin ja venäjän kieliset valtakuntien nimet sekä venäjän aakkoset. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan voidaan olettaa, että Mäntyharju olisi muutaman vuoden aina kolmivuotiseen sotaan (1787-1790) ollut yhtenäisenä ja sitten raja Värälän rauhassa olisi palautunut entiselleen.